Historia

Suomen vanhin säilynyt savipaja on Rautiosta Tyngälle, Kalajoen eteläpuolelle 1890 siirretty hirsirakennus. "Ruukkumaakarin verstas" toimi savenvalajan työpajana sata vuotta, 1990-luvulle saakka. Savipajassa työskentelivät Juho Stenbäck (1840 - 1909), hänen poikansa Matti Kivioja (1887 - 1970) ja pojantyttärensä Aune Kivioja (s. 1919). Lisäksi savipajalla työtä tekivät muutkin Kiviojalla asuneet perheenjäsenet: Juhon poika Antti Stenbäck aikanaan ja Matti Kivioja pojat: Martti, Matti, Otto ja Aaro.

Verstas on kooltaan 5 x 8,6 metriä ja sen seinät ovat savirapatut. Ulkopuolelta verstas on vaalea ja sisältä savunmusta. Verstaan nurkassa oli perheen asuin- eli verstaskamari ennen kuin erillinen asuinrakennus valmistui 1890-luvulla. Hella ja leivinuuni olivat verstaan puolella. Tilavaan työhuoneeseen oli hyvä laittaa orsia, joiden päälle voitiin nostaa teesilaudoilla olevat työt kuivumaan. Verstaan alapuolella on suuri kellari (2,5 x 2,5 metriä, syvyys noin 1 metriä) saven säilytystä varten.

Savipajassa oli parhaimmillaan kolme dreijapöytää, yksi jokaisen ikkunan kohdalla. Vilkkaimpana työkautena 1930-luvulla, kun pojat olivat apuna, saattoi savipajalla valmistua 11-tuntisena työpäivänä litran vetoisia kuppeja 500 kpl. Pajan kiinteä sisustus on työmenetelmien ja tarpeiden muuttuessa kokoneut muutoksia, suurimpana myöhemmät pajan lämmitysuunien purkamiset. Verstaalla on kuitenkin säilynyt ammattiin liittyviä työkaluja, savikulhoja, kaakelimuotteja ja muuta savenvalussa tarvittavaa. Vanhan savipajan käyttö jatkui 1990-luvun alkuun saakka, sillä Aune Kivioja muokkasi siellä käyttämänsä saven. Rakennus suojeltiin 1992.

Verstasrakennuksen päädyssä oleva kuppien polttouuni oli aluksi suojaamaton. Viimeistään 1920-luvulla polttouuni katettiin. Juho Stenbäckin muuraama suuri puulämmitteinen tiiliuuni on länsisuomalaista suoravetomallia ja tarkoitettu punasaviesineille. Uuniin mahtui kerralla 1200-2000 esinettä ja sen polttoaika oli puolitoista vuorokautta. Uunin täyttäminen tapahtuu työhuoneen puoleisen aukon kautta ja se vei 3-4 päivää. Uuni on sisältä 1,1 metriä korkea, 1,65 metriä leveä ja 2,1 metriä pitkä. Uunin lämmitys tapahtui vastakkaiselta puolelta ja polttopesiin mahtui metrin mittaiset halot ja sekalainen puutavara. Lämpö kohotettiin 900 asteeseen. Luultavasti Matti Kiviojan aikana uuniin lisättiin tuki- ja hyllytiilet, jotta esineet pysyivät polton aikana ehjempinä. Viimeinen uunillinen poltettiin 1967. Kuppiliiterin koko on 5,5 x 6,7 metriä.

Lähde:
Kivioja - Suomen vanhin savipaja ja Aune Kiviojan keramiikka Kalajoella. Kirjoittanut Pirjo Tuomimäki.